HIHS16

Kävin tänävuonna ensimmäistä kertaa heppamessuilla ja mikäs siinä kuin aloittaa vain siitä ehkä suosituimmasta. Mutta koska tiedän että monista monista ja monista blogeista saa lukea siitä millaiset messut olivat jne yleishömpötystä mitä on tullut itsekkin luettua, ajattelin jakaa joitakin näkökulmia ja ajatuksia joita ensikertalaisena kohtasin ja joitakin joita jäi vain pyörimään mieleen. Ehkä pieni ''esittelykin'' olisi paikallaan tässä alkuun, jotta pääsee kiinni jutun juonesta.

Meitä lähti matkaan nelihenkinen seurue joihin kuului kaverini Tuuli, 19-vuotias ja ainut täysi-ikäinen meistä, Emmi, 17-vuotias kuten minäkin ja Jenna joka oli seurueen nuorimmainen ollessaan 15-vuotias. Tuuli osti meille liput esityksiin, Emmi lennot ja minä varasin hotellin lyhyellä varoitusajalla jolloin monet paikat olivat jo täynnä. Oulusta Helsinkiin lensimme Norwegianilla ja lentokentältä suuntasimme Cumulusta kohti bussilla.

Matka sujui ihan hyvin, mutta meillä olikin hyvin valmisteltuna ja ajateltuna läpi se mihin menemme, millä menemme ja missä jäämme. Meillä oli tulostettu kartta ja bussissa tarkkailimme sijaintiamme. Ensimmäinen ''haaste'' meille oli löytää hotelli. Suurinpiirtein tiesimme sijainnin ja sen mihin suuntaan lähteä. Silti perille löytäminen oli hieman kiertämistä. Kuitenkin kun pääsimme hotelliin, johon olimme jo ilmoittaneet myöhäisestä tulostamme, pääsimme kirjautumaan sisään. Henkilökunta oli mukavaa ja tilat ihan hyvät. Huone minkä varasimme oli kolmelle henkilölle tarkoitettu superior mutta meille oli sohvasta petattu kaksi eri sänkyä joka oli ihan huippu yllätys! Olimme varautuneet yhdistämään sängyt jolloin yksi nukkuisi sohvalla ja kolme sängyllä. Lisäksi saimme valita haluamamme tyynyn valikoimasta joka oli kaapissa. Ainoa mitä hotellihuoneesta on sanomista, on kuinka vessassa meinasi olla liian himmeä valo meikata. Silti pärjäsimme hyvin. Aamupala oli vaisu ja odotin siltä hieman enemmän. Todella valikoivana syöjänä olisin kaivannut tavallista kurkkua leivälle ja puuro oli kiireessä valmistetun oloista. Mutta aamupala kuin aamupala, sillä pärjäsi.

Hotellilta meillä ei ollut pitkä matka jäähallille. Jäähallilla oli henkilökuntaa ulko-ovella ja katsomoiden ovilla. Katsomoiden ovilla meille ystävällisesti neuvottiin missä paikat ovat. Meillä oli paikat A-katsomossa ja rivillä 11 joka ei ollut ollenkaan huono. Olimme ajatelleet että olisimme olleet paljon korkeammalla, mikä olisi ollut hieman huonompi minulle jolla kaukonäkö kusee. Yritimme myös käydä lauantaina katsomassa vähän expoa että mitä sieltä löytyy. Väkeä ja tungosta oli niin paljon että käytävillä ei päässyt liikkumaan. Tilanne oli vielä pahempi expoalueella, sillä siellä oli tuplasti ihmisiä emmekä viitsineet jäädä tönittäväksi joten pakenimme paikalta. Sunnuntaina kävimme Emmin kanssa expossa kiertämässä 150cm luokan aikana jolloin ihmisiä ei ollut niin paljoa.

Kävimme syömässä vain kerran päivän aikana sillä halliin ei saanut viedä omia eväitä ja hallin ruokapaikat olivat auttamattomasti kalliimmat mitä ulkopuolella. Päätimme siis käydä läheisessä mäkkärissä joka sattui olemaan molempina päivinä tunnin taukojen aikana tupaten täynnä. Veikkaan että myös subway mikä oli myös suht. lähellä jäähallia oli saman tungoksen alla. Joten jos haluaa välttää tungoksen, kannattaa lähteä hieman aiemmin kuin muut jotta ehtii saamaan ruokansa ja syömään ihan rauhassa. Meinaan, meillä tuli aina kiire takaisin ja ehdittiinkin aina juuri ennen luokan alkua takaisin.

Sen mitä kiersimme expossa, olin saanut siitä paaaaljon laajemman mielikuvan. Kojuja oli neljällä ehkä keskipitkällä käytävällä ja monissa hinnat ylittivät budjettini laajasti. Jos expossa siis halusi ostella, sai varautua maksamaan 60€ piposta jossa oli tupsu ja logo. (Onnistuin kuitenkin sunnuntaina nappaamaan itselleni kisahousut alennuksesta köh köh..) Jäähallin toisesta kerroksesta ei käyty katsomassa ollenkaan ständejä tai muutakaan, jos siellä olisi sitten ollut enemmän, mutta silti virallinen expo alue oli aivan liian pieni noin suurelle kävijämäärälle.

Lisäksi yleisössä hurrataan ja kannustetaan reilusti, se kuuluu tunnelmaan ja eräänlaisiin kirjoittamattomiin tapoihin. Jos on hieman herkkä saamaan rasitusvammaa tai vastaavaa kipeytymistä jalkoihin, käsiin (ranteisiin..) tai muualle johon voisi tarvita tukea, kannattaa napata kotoa mukaan ideaaliside. //Ideaaliside on normaalia sidettä paksumpaa ja tarjoaa tukea// Tarvitsin itse reissun käymään ea ''nurkassa'' sillä kirjaimellisesti sain lievän rasitusvamman kahden päivän taputtamisesta ja ranne oli siinä pisteessä että takin nostaminen kävi kipeää. Toinen mitä saattaa tarvita on rakkolaastari, sillä jäähallille joutuu monessa tapauksessa kävelemään kuten mekin. Jos rakkolaastaria ei ole saatavilla, nappaa luonnosta lehti ja jostakin paperia ja laita siitä ensisijainen helpotus. Tarvitsin itse laseja lauantaina, sillä ohjelma kesti yhteentoista asti ja noin yhdeksältä silmät alkoivat jo väsymään.

________________________________________________________________________________________________________________

Muuta mitä jäi mieleen oli fiksua taukojumppaa kun katsomoon laitettiin kiertämään aaltoja. En ollut tehnyt ennen aaltoja joten oli hieman what olo kun ensimmäistä kertaa tehtiin aaltoja, mutta loppujen lopuksi oli kivaa. Lisäksi mieleen jäi Henri Ruosteen ja Stella Hagelstamin kür ohjelmat joissa oli ratsukoihin oikein hyvin osuvat musiikit ja ylipäätään kovin näyttävät radat. Nimeä en satu muistamaan, mutta sunnuntain illan pääluokan voittaja jäi mieleen sillä hevonen sinnikkäästi hyppäsi voittoon vaikka eräällä esteellä irtosi kenkä ja yleisössä alkoi hieman kuhista että mitä nyt tapahtuu.

Kaiken kaikkiaan oikein mieleenpainuvat heppamessut ja uudelleen täytyy lähteä katsomaan!